Talven kulkua
Viime aikoina ollaan vähän kokeiltu omatoimista harrastelua Aten kanssa. Innokkaana nenätyöskentelijänä jälki on Aten mieleen ja vetohommat ovat siinä vaiheessa, että huskyvaljaat on teetetty ja totuteltu mukaviksi päällä. Vetohaluista ei ole vielä varmuutta, mutta katsotaan miten homma lähtee kulkemaan.
Sen kummempia ei meille muuton keskellä kamppaillessa kuulu. Talven kulkua kuvien muodossa:
Kuten kuvistakin varmaan välittyy, niin Atte on varsinkin talvisin melko menevä kaveri. Se ei tarvitse muuta kuin rauhallisen paikan, missä sen kanssa voi kulkea vapaana, niin päivän liikunnantarve on pian hoidettu. Joskus lisävauhtia antaa lelu, mutta yleensä mennään ihan omalla painollaan. :-)
Laumanvartijoiden irtipidettävyydessä on ilmeisen suuria eroja rotujen ja yksilöiden kesken. Jotkut kuulemma hallitsevat sen niin hyvin, että niitä ei voi päästää irti lainkaan. ;-) Meillä ei sen suhteen ole ollut ongelmia. Kunhan häiriötekijöitä ei ole liiaksi, niin Atte pysyy sen enempää huutelematta lähellä ja ottaa kontaktia. Eihän tuota missään kylillä vapaana voi pitää, mutta rauhalliset paikat missä vieraita koiria (ja mielellään ihmisiäkään) ei tule vastaan ovat ihan jees. Ei Atte ketään ei-kenenkään maalla kulkijaa suinpäin ole syömässä, mutta harvempi haluaa kuitenkaan törmätä isoihin vieraisiin vapaana kulkeviin koiriin. Itse en ainakaan halua. - Janne, 28.3.2008